Áššemeannudeapmi

• Ovddos juolluda prošeaktaruđaid stivrra ohcamušmeannudemiid mielde. Láhččojuvvo nu ahte ohcamušat meannuduvvojit sullii juohke nuppi mánu, gč. gustojeaddji čoahkkinplána.

• Beaivválaš jođiheaddjis lea vejolašvuohta dohkkehit smávit prošeavttaid main ohcamušsubmi lea ráddjejuvvon gitta kr 50 000 rádjái.

• Eaktuduvvo unnimusat 3 vahkku gaska dan rájes go ohcamuš buktojuvvo dan rádjái go stivračoahkkin meannuda dan. 

• Adnojuvvojit siskkáldas iskanlisttus geahččan dihte leat go ohcciin mihttoolahusat lohpáduseavttuid ja bajit plánaid ektui.

• Mearrádus dieđihuvvo čálalaččat ohccái

• Hálddahusas ja stivralahtuin lea jávohisvuođageasku dieđuid birra ohcamušas.

​

 Ii addojuvvo doarjja
a) Ealáhusdoaimmaid dahje organisašuvnnaid joatki doaibmagoluide
b) Kaušuvdnii dahje eará ekonomalaš dáhkádussii
c) Doaimma iežaskapitála njuolggo dahje eahpenjuolggo investeremiidda
d) Doaimma iežaskapitála loana ja ođđasisruhtadeami reanttuide ja gessosiidda
e) Stáhtalaš, fylkasuohkanlaš dahje suohkanlaš geatnegahttojuvvon bargguid doaimmaheapmái dahje investeremiidda fylkasuohkanis, suohkanis dahje eará
f) Doarjjavuostáiváldái bidjat ruđaid eahpedárkilis foanddaide. Dát ii guoskka juolluduvvon ruđaide suohkaniidda, regiovdnaráđiide dahje eará hálddašeddjiide, gos ruhtageavaheapmi čuovvu dán njuolggadusa
g) Politihkkaráhkkanahtti doaimmaide mat leat siskkáldasat dan luhtte mii juolluda doarjagiid dahje maid dat lágida, ja dasa gullet maid bálvalusoastimat mat čuvvot ođđa doaibmabijuid hábmemiid dahje láhkageatnegahtti dahje iešálggahuvvon plána- ja strategiijaproseassaid.

​

Eará eavttut

• Doaibmabijuide mat leat čađahuvvon dahje biddjojuvvon johtui ovdal go ohcamuš lea sáddejuvvon, ii sáhte ohcat doarjaga. Maŋŋel go ohcamuš lea sáddejuvvon, de sáhttá doaibmabidju álggahuvvot go ohcci váldá goluid ja riskka. Doarjja galgá leat vuolggaheaddji doaibmabidjui.

• Doarjjavuostáiváldis lea geatnegasvuohta searvat stáhtusčoahkkimiidda masa Ovddos gohčču prošeaktaáigodaga mielde

• Doarjja juolluduvvo EEO-njuolggadusaid mielde unnibuš doarjagiid birra, mat eaktudit dan ahte ohcci ii leat ožžon golmma jagi áigodagas badjel 200 000 euro almmolaš doarjjan (unnibuš doarjja). Eaktuduvvo ahte ohcci čuovvu dan.

• Ovddos eaktuda ahte dorjojuvvon fitnodagat atnet Ovddos-doaimma nama ja logo prošeavtta eksponerema oktavuođas ja ahte boahtá ovdan ahte Ovddos lea dorjon fitnodaga.

• Guovllu- ja regionálapolitihkalaš doaibmabijuid njuolggadusat gustojit lassin daid mearrádusaide mat leat meroštallojuvvon dán dokumeanttas.

​

Iežas bargu

Unnit oassi goluin sáhttá leat iežas bargu:

• Oppalaččat ii sáhte iežas bargu leat eanet go sullii 20 % oppalaš dohkkehuvvon goluin aittoásahuvvon fitnodagain mat leat vuollel 2 jagi, ja 15 % ásahuvvon fitnodagain mat leat boarráset go 2 jagi. Ovdánahttinprošeavttain nu go álgoiskkadeamis ja álgoprošeavttas sáhttá dohkkehuvvot alit oassi dárbbu mielde. Iežas bargu árvvoštallojuvvo sierra juohke ohcamis.

• Dohkkehuvvon diibmomáksinmearri lea gitta 1,2 promilla šihttojuvvon ja duohta jahkebálkkás lasáhusaid haga, muhto oasusservviide (AS) dat ráddjejuvvo kr 600 juohke diibmui.

• Ovtta olbmo fitnodagaide (ENK) ja eará organisašuvnnaide dohkkejuvvo kr 350 juohke diibmui.

• Juohke jahkái dohkkehuvvojit gitta 1 850 diimmu.

• Ohcci ferte ákkastallat diibmomáksinmeari jahkebálkkáin.

• Diibmomáksinmeriide gullet maid dábálaš eahpedárkilis golut. Dan dábálaš lasáhussii mii gokčá eahpedárkilis goluid gullet maid golut mat leat jo fitnodaga rehketdoalus. Dáid goluid ii dárbbaš duođaštit.